
1. Tuominen: Tiedon partaalla: Kuinka hallita informaatiotulvaa. BTJ Kirjastopalvelu 2005.
2. Olson: The power to name: Locating the limits of subject representation in libraries. Kluwer 2002.
(+5 artikkelia lukulistalta)
1a. Mitä informaatiokatasttrofin enteitä Tuominen havaitsee?
TAI
1b.Tiedontarpeen ja -halun suhde orgasnisointiin.
2a. Mitä vaihtoehtoja Olson ehdottaa DDC:n ja LCSH:n tapaisille tiedon
kuvaiumenetelmille?
TAI
2b. Millaisia ajatuksia yleisen kymmenluokituksen luojalla M. Deweyllä
oli luokitusjärjestelmän funktioista?
3a. Vertailu tiedontuottajien ja arkistonhoitajien tapoja esittää
tietoa.
TAI
3b. Kuvaile Kwasnikin mainitsemat neljä luokitusjärjestelmissä
käytettyä tapaa luokitella ja jäsentää tietoa.
1a) Millä tavoin Yhdysvaltain kongressin kirjaston aihehakemisto ja
Deweyn luokitusjärjestelmä ovat olleet joustamattomia vähemmistöjen ja
marginalisoitujen ryhmien kohdalla?
TAI
1b) Millaisia "eksenrisiä" vaihtoehtoja Olson ehdottaa laajasti
käytössä oleville kuvailumenetelmille ja niiden soveltamiselle?
(Olson)
JA
2a) Millaisia informaatiotulvan torjuntakeinoja esitetään
Tuomisen kirjassa?
TAI
2b) Vertaile Encyclopaedia Britannicaa ja Wikipediaa tiedollisen
auktoriteetin kannalta.
(Tuominen)
JA
3a) Arkistollisen dokumentoinnin (Archival representation) keskeisimmmät
piirteet Yakelin mukaan.
TAI
3b) Miten J-E Main mukaan asianyhteys (context) huomioidaan
luokitusjärjestelmiä kehitettäessä?
(artikkelit)
Vastaa 3 kysymykseen.
1a. Miten Charles Cutterin mukaan yleisö (public) otetaan huomioon
luokitusjärjestelmissä?
TAI
1b. Kuvaile esimerkein, millä tavoin laajasti käytössä olevat
luokitusjärjestelmät DDC ja LCHS ovat huonoja kuvattaessa
monimuotoisuutta (diversity) ja universaalia (universal).
2. Millaisia kollektiivisia laatuseuloja Tuominen mainitsee?
3a. Miten Jens-Erik Main mukaan asiayhteys (context) huomioidaan
luokitusjärjestelmiä kehitettäessä?
TAI
3b. Kuvaile Barbara Kwasnikin mainitsemat neljä luokitusjärjestelmissä
käytettyä tapaa luokitella ja jäsentää tietämystä.
Kimmo Kettunen
1
a) Mitä vaihtoehtoja Olson ehdottaa DDC:n ja LCSH:n tapaisille tiedon kuvailumenetelmille?
tai
b) Millainen kuva luetteloijasta muodostuu Olsonin kirjan perusteella?
2
a) Tuominen puhuu paljon "perifeerisestä näkökyvystä". Mitä tämä tarkoittaa ja miten se liittyy informaation hallintaan?
tai
b) Virtuaalikirjaston periaatteita
3 Miten Ranganathanin luokitus eroaa perinteisistä kirjastoluokituksista? (Rafferty)
Ilmeisesti vastattava jompaan kumpaan osaan kysymyksissä 1 ja 2, sekä kysymykseen 3.
1
a) Mitä tarkoittaa, että luokitusjärjestelmät ovat ”infrastruktuureja”?
b) Millaisia ongelmia luokitusjärjestelmissä on? (Bowker & Star)
2
a) Millainen kuva luetteloijasta muodostuu Olsonin kirjan perusteella? (Olson)
b) Millä tavoin Deweyn näkemys siitä, että universaalikieli on välttämätön tiedon organisoinnissa, näkyy DCC:n (Suomessa Yleinen Kymmenluokitus) uudemmissa versioissa?
3) Arkistonhoitajien tekemä kuvailu. (Yakel)